Historia

Arkistoyhdistys perustetaan 1947

Toukokuussa 1947 valtionarkistossa kokoontui 20 arkistoalalla toimivaa henkilöä, joiden tarkoituksena oli perustaa arkistoalan yhdistys. Silloinen valtionarkistonhoitaja Kaarlo Blomstedt oli jo paljon aikaisemmin tehnyt aloitteen yhdistyksen perustamisesta. Professori Blomstedt toimi kokouksen puheenjohtajana ja pöytäkirjaa piti valtionarkiston vanhempi amanuenssi Berndt Federley. Kokouksessa oli läsnä valtionarkiston, maakunta-arkistojen, sota-arkiston, ulkoministeriön ja Helsingin kaupunginarkiston virkailijoita.

Etukäteen valittu toimikunta, johon kuuluivat arkistonhoitajat Martti Kerkkonen, Ragnar Rosén ja Reino Kuusi, oli laatinut ehdotuksen yhdistyksen säännöiksi. Toimikunnan nimiehdotus - Arkistomiesyhdistys - herätti vilkasta keskustelua. Erityisesti valtionarkiston virkailija Irja Puranen oli ehdotusta vastaan. Lopulta yhdistyksen nimeksi valittiin Arkistoyhdistys - Arkivföreningen. Arkistoyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin filosofian tohtori Martti Kerkkonen, joka toimi puheenjohtajana 20 vuoden ajan.

Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli olla yhdyssiteenä arkistoalalla toimivien henkilöiden välillä. Sen tuli edistää jäsenistön ammattialan harrastusta ja tuntemusta sekä valvoa heidän ammattietujaan. Arkistokysymyksiä tuli "selvittää tieteellisellä tavalla" ja levittää arkistoalan tuntemusta laajemmissakin piireissä. 

Jäsenistö kasvaa ja monipuolistuu

Vuonna 1947 yhdistyksellä oli 50 jäsentä, vuoteen 2001 mennessä jäsenmäärä on noussut yli 330:n. Ensimmäisinä vuosikymmeninä jäsenistö koostui lähinnä valtionarkiston, maakunta-arkistojen, sota-arkiston ja muutaman valtiollisen ja kunnallisen viraston arkistoammattilaisista. Vasta 1960-1970-lukujen vaihteessa alkoi jäsenistörakenne hitaasti muuttua, kun muutkin piiri- ja paikallishallinnossa työskentelevät kiinnostuivat yhdistyksen toiminnasta. Nykyisin jäsenistössä on paljon myös yksityisluontoisissa arkistoissa työskenteleviä henkilöitä.

Valtaosa yhdistyksen jäsenistä on aina tullut pääkaupunkiseudulta. Nykyisin pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskenteleviä yhdistyksen jäseniä on koko jäsenistön määrästä noin kolmannes.

Esitelmätilaisuuksia ja julkaisutoimintaa

Arkistoyhdistys kokoontui alkuaikoina kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa yhdistyksen jäsenet ja vierailevat luennoitsijat pitivät esitelmiä arkistoalan ajankohtaisista kysymyksistä. Vuonna 1948 ensimmäisessä kokouksessa Martti Kerkkonen ja kamreeri P. Rantanen valtiovarainministeriön järjestelyosastosta pitivät alustukset virastotoiminnan rationalisoinnin vaikutuksesta arkistonhoitoon ja uudesta asiaryhmiin perustuvasta kortistodiaarista. Esille tuotiin myös virastojen arkistonhoitajien työn arvostuksen puute sekä koulutuskysymys.

Yhdistyksen alkuaikojen tärkeitä teemoja olivat mm. seulonta, mikrokuvaus sekä papereiden ja kirjoitustarvikkeiden arkistokelpoisuus. Suuressa osassa esitelmistä kerrottiin eri instituutioiden arkistoista. Yhdistyksen tilaisuudet tarjosivat yhdistyksen jäsenille foorumin jakaa vierailu- ja opiskelukokemuksia muiden maiden arkistoissa. Automaattinen tietojenkäsittely on ollut monen tilaisuuden aiheena 1970-luvun puolivälistä lähtien. Samoihin aikoihin yhdistyksen piirissä alettiin kokea tärkeäksi yhteistyön kehittäminen myös muiden informaatioalan edustajien kanssa.

Yhdistyksen tilaisuudet ovat olleet pitkään valitettavan Helsinki-keskeisiä. Alun pitäen yhdistyksen kokoukset järjestettiin yleensä samaan aikaan, kun valtionarkiston ja maakunta-arkistojen sekä sota-arkiston johtajat pitivät vuosittaisia arkistokokouksiaan. Kaikki vierailukohteet olivat Helsingissä. Vasta paljon myöhemmin alkoi tutustumisretkien järjestäminen muualle Suomeen.

Arkistoyhdistyksen julkaisusarja alkaa vuodesta 1983, jolloin ilmestyi opetusministeriön myöntämän apurahan turvin julkaisusarjan Arkisto ensimmäinen osa. Tämä julkaisu oli omistettu arkistoyhdistyksen kunniajäsenelle, arkistoneuvos Alpo Salmelalle. Tähän mennessä Arkisto-sarjassa on julkaistu kuusi osaa. Artikkelit ovat korkeatasoisia, mistä yhtenä osoituksena voidaan pitää sitä, että monet näistä artikkeleista kuuluvat Kansallisarkiston ylemmän arkistotutkinnon kurssikirjallisuuteen.

Pohjoismaisia yhteyksiä 1940-luvulta lähtien

Pohjoismaiset yhteydet ovat olleet aina tiiviit. Jo vuonna 1949 Ruotsin valtionarkistonhoitaja, professori Bertel Boëthius esitelmöi aiheesta Proveniensproblem beslysta med exempel från Svenska riksarkivet. Saman vuoden syyskuussa FT Harald Jørgensen esitelmöi ajankohtaisista aiheista Tanskan valtionarkistossa.

Yhdistys on tarjonnut jäsenilleen mahdollisuuksia vierailla naapurimaiden arkistoinstituutioissa sekä osallistua arkistokokouksiin ulkomailla. Arkistoyhdistys teki yhdessä Liikearkistoyhdistyksen kanssa ensimmäisen matkan Tukholmaan huhtikuussa 1969. Matkalla tutustuttiin Ruotsin uuteen valtionarkistoon sekä Tukholman kaupunginarkistoon. Sen jälkeen vierailuja ja vastavierailuja on järjestetty tiheästi.

Arkistoyhdistyksen jäsenet ovat olleet aina mukana Pohjoismaisilla Arkistopäiville. Ensimmäisellä kerralla vuonna 1977 Oslossa arkistopäivien teemana oli "Arkistot ja niiden käyttäjät". Vuonna 1981 Helsingissä pidettyjen Pohjoismaisten Arkistopäivien yhteydessä Arkistoyhdistys isännöi seminaaria, johon osallistui edustajia muiden Pohjoismaiden vastaavista yhdistyksistä. Arkistoyhdistys toimi myös vuonna 1987 pidetyn 4. Pohjoismaisen paikallisarkistoyhdistyssymposiumin järjestäjänä. Tuolloin symposium järjestettiin suljettuna kutsutilaisuutena.

Ensimmäiset opintomatkat Viroon ja Venäjälle 1970-luvulla

Yhdistys järjesti ensimmäisen opintomatkan Tallinnaan ja Tarttoon toukokuussa 1976. Matkan aikana tutustuttiin Viron neuvostotasavallan valtiollisten arkistojen työskentelyyn. 1980-luvun lopulta lähtien yhteistyö Viron arkistoväen kanssa on tiivistynyt entisestään ja saanut uusia toimintamuotoja. Yhteinen suomalais-virolainen arkistoseminaari järjestettiin Helsingissä marraskuussa 1990. Seminaarissa käsiteltiin arkistoyhdistysten toimintaa Suomessa ja Virossa, arkistolaitosten kehitysnäkymiä, viranomaisten arkistonmuodostusta sekä luettelointi- ja seulontaperiaatteita. Vuonna 1998 järjestelyvastuussa oli Viron arkistoyhdistys. Tallinnassa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin Viron ja Suomen arkistolakeja, arkistotoimen suunnittelua, asiakirjoista annettujen todistusten antamista, virastojen arkistotoimen valvontaa ja elektronisia arkistoja. Seminaarin jälkeen vierailtiin vielä Pärnussa ja Viljannissa. Näiden seminaarien lisäksi Viroon on yhdistys järjestänyt myös muita retkiä, muun muassa Viron kartanoihin vuonna 1999. Vuoden 1979 keväällä yhdistys järjesti opintomatkan Leningradissa sijaitseviin valtiollisiin keskusarkistoihin. Käyntikohteina olivat mm. Neuvostoliiton historiallinen keskusarkisto ja Neuvostoliiton sotalaivaston keskusarkisto. Vuonna 1992 yhdistys vieraili nimen vaihdoksen kokeneessa Pietarissa, jossa vierailukohteena oli jälleen Historiallinen keskusarkisto ja sen lisäksi Venäläinen museo ja Pietarin pääkonsulaatti. 

Arkistoyhdistys uudelle vuosituhannelle

Yhdistys vietti 50-vuotisjuhlia Säätytalolla 7.11.1997. Juhlintaan liittyi seminaari Arkistot ja Internet - sisällön tuottaja vai sivustakatsoja. Juhlat seminaareineen onnistuivat hyvin, ja sen jälkeen yhdistys teki päätöksen ottaa vuosittaiseen ohjelmaan syysseminaarin, joka on aina marraskuun ensimmäisenä perjantaina. Yhdistys tukee edelleen jäsenistönsä osallistumista kansainvälisiin arkistokokouksiin ja kotimaisille arkistopäiville. Yhdistys anoo opetusministeriöltä vuosittain apurahaa, joka jaetaan niille jäsenille, joiden matkaa työnantaja ei maksa kokonaisuudessaan.

Opintomatkat on edelleen olennainen osa arkistoyhdistyksen toimintaa. Viime vuosina yhdistys on järjestänyt 2-3 retkeä vuodessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alkukesästä 2001 yhdistys teki retken Harjavalta-Noormarkku-Kullaan -seudulle ja vieraili muun muassa Cedercreutzin museossa, Ahlström- yhtiöiden keskusarkistossa sekä Villa Maireassa. Syyskesällä retki suuntautui Kuusankoskelle, jossa tutustuttiin UPM-Kymmene Oyj:n keskusarkistoon, Kuusankosken kotiseutuarkistoon sekä Verlan tehdasmuseoon.

Vuodesta 1999 lähtien yhdistyksen pikkujouluja ja niiden yhteydessä pidettyjä seminaareja on järjestetty eri kaupungeissa; vuonna 1999 Turussa, vuonna 2000 Tampereella ja vuonna 2001 Mikkelissä. Naapurimaihin tehtävien opintomatkojen lisäksi yhdistys on järjestänyt matkoja entistä kauemmaksi. Suosittuja matkoja on tehty mm. Berliiniin (1999), Roomaan (2001), Budapestiin (2004), Viipuriin ja Pietariin (2005), Firenzeen (2007) Ateenaan (2009), Pariisiin (2011), Madridiin (2013) ja Lontooseen (2015). Vuoden 2017 matkakohteena oli Lissabon. 

Arkistoyhdistys pyrkii edelleen saattamaan arkistoammattilaisten näkökulmia yleiseen tietoisuuteen. Yhdistys antaa lausuntoja muun muassa arkistoammattilaisten työympäristöä koskevista lakiluonnoksista ja arkistolaitoksen ohjeista.

28.10.2001 (päivitetty huhtikuussa 2018)